Henkan Rättäriretket

Siitä on jo kauan Vuotta ja päivämääriä en enää muista, kun minua pyydettiin Killan ottopojaksi . Se oli V-P Rusanen , silloinen ottopoika, joka kysymyksen esitti. Minut kutsuttiin kokoontumaan Jyräksen Kimmon luokse Nastolan perukoille . Meitä oli monta henkeä, joista tunsin vain muutaman. Lähinnä Helsinkiläisiä, kuten Rautiaisen Onnin mutta opinhan porukkaa tuntemaan sitten myöhemmin. Sain kuulla, että tehtäväni olisi toimittaa Killan jäsenlehteä Nyytisiä. Lehden nimihän koostui kahdesta sanasta Uutiset ja Nyheter. Sain työvälineekseni IBM pallokoneen yhdellä fontilla. Eihän sitä alkuun ollut ihmeellisiä vaatimuksia. Vähemmälläkin luultiin pärjättävän. Jotta lehden layout olisi hieman "ammattimaisempaa", hankimme Letraset fontteja , jotka olivat melko arvokkaita. Fontteja ei oltu suunniteltu suomalaisten tarpeisiin. Osa fonteista loppui jo melko alkuvaiheessa.  Meitä oli pieni, mutta pippurinen tiimi tekemässä Nyytiset lehteä. Jäsenten lähettämiä kirjeitä luettiin ja kir...

                                                                               Kaikista vastustuksista  huolimatta päätin kirjoittaa toimistani Killan hupimestarina. Aloitin hommani Leinosen Jaken jälkeen vuoden -85 alussa. Vuoden -84 syyskokous pidettiin Hämeessä Lappilan Lappilinnassa. Kannatukseni kokouksessa oli yksimielinen – seikka, joka on tuttu kaikissa kokouksissa. Silloin ei tarvitse itse asettua ehdolle. Hommista en tiennyt mitään, mutta meikäläistä kun ei pikkujutut peloita, – päätin yrittää. Uutena vuotena -84 kävimme ruotsalaisten talvi Polar Raidilla uudestaan tutustumassa Nordkappiin. Kävimme Leinosen Jaken ja Matti Tepon kanssa samalla rättärillä aivan ylhäällä Nordkapp Hallenilla. Mukanamme oli matkan järjestäjät ja kolme espanjalaista lehtimiestä. Retki oli sang...

Viikossa Kilpisjärvelle ja sieltä takaisin Sunnuntai aamuna 14.7.2024 heti aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan kohti pohjoista ja Urajärven kartanoa lähelle Asikkalaa. Olimme kohteen löytäneet Antiikkilehdestä. Mielenkiintoinen paikka, jossa tutustuimme kartanoon osaavan nais-oppaan myötävaikutuksella. Sadan vuoden takainen historia tuli suoraan silmiemme eteen. Voidaan siis sanoa, että elettiin sitä ennenkin. Näytteillä oli niin arki, kuin hieman juhlavampia esineitä,- ja asuja. Urajärveltä  jatkoimme matkaamme Vääksyyn ja vanhaa Lahdentietä kohti Jämsää. Jämsästä jatkoimme Jyväskylään ja sinne saavuttuamme lähdimme ajamaan kohti Lievestuoretta. Keli oli mitä mainioin, mutta koko matkan kohti Kuopiota oli melko runsasta ruuhkaa. Ohi emme päässeet, emmekä  edes yrittäneet.                                   ...