Pariisi on siellä, vai onko?
Olin ollut kahden vaiheilla, lähteäkö Isomäen Jukan järjestämälle Syötteen retkelle vai ei. Sinne oli lähdössä paljon tuttuja. Matka olisi ollut ajallisesti ehkä liian pitkä nykyisen työtilanteeni huomioon ottaen. Siispä päätin jatkaa työntekoa muina miehinä. Toisaalta tammikuussa tein kaksitoista tuntisia päiviä myös viikonloput mukaan lukien. Tauko saattaisi ollakin paikallaan. Tavattuani Paavolan Masan, killan Juridicuksen ajatusmaailmani muuttui hetkessä. Hän kysyi: ”Lähdetkö Pariisiin meidän mukanamme.” Me olivat Masa, Erkkilän Lasse ja poikansa Ville. Tämä tapahtui kait sunnuntaina ja tiistaina puhelimeeni tuli todiste matkalipusta ja lähtö olisi perjantaina. No tein hommat sellaiseen kuntoon, että tiesin seuraavan maanantain olevan ehkä hieman kiireinen. Torstaina tavattiin ja sovimme, että Masa tulee hakemaan minut perjantai aa- muna klo 5.45. Kellot olivat soimassa klo 5, mutta tapojeni mukaisesti heräsin jo neljältä. Suihkuun, aamupalan v
