Henkan Rättäriretket

Ja tuli talvi - kuten niin usein ennenkin. Ja se ei ollutkaan aivan tavallinen talvi, vaan se oli se talvi -ensimmäinen, kymmenennen maailmankokouksen jälkeen. Eikä se talvi ollut muutenkaan tavallinen - sillä se talvi oli kylmä ja runsasluminen. Ja oli se muutenkin melko erikoinen: oli näet päätetty järjestää Raid Laponie Nordkappiin, mutta lähdettäisiinkin ennakkosuunnitelmista poiketeten kohti tundraa ja Murmanskia. Ulkomailta oli kuultu huhuja, jotta suomalaiset eivät enää haluaisi järjestää Raid Laponieta. Huhu piti osin paikkansa, sillä sen enempää Isomäen Jukka, kuin allekirjoittanutkaan eivät olleet kiinnostuneita kymppikokouksen jälkeen järjestämään Raidia. Nordkappiin ei ollut hinkua lähteä, sillä edellinen Raidi suuntasi kulkunsa sinne. Kesällä Nurmeksesta alkanut Raid Suomi päättyi yllätys, yllätys jälleen Nordkappiin ja Venäjän epävakaat olot eivät houkutelleet suuremmasti. Matkailu isossa ryhmässä Venäjälle vaatii erittäin runsaasti vaivannäköä, kärsivällisyyttä ja a

Tänä vuonna meillä ei yhteistä lomaa ollut kuin yksi viikko, joten piti jo keväällä miettiä miten sen voisi viettää tehokkaasti ja nimenomaan Suomessa. Koska ajankohta oli jo keväällä tiedossa, varasin reitille osuvat hotellit. Tähtiä piti olla kolme tai enemmän, sillä olimme saaneet rahaa kerättyä talven aikana. Kavereiden nurkkiin emme halunneet mennä. Perjantaina 28.7. Olimme jo edellisiltana keränneet tavarat eteisen lattialle, jotka aamupäivällä pakkasin Dyaneen. Pia pääsi neljältä töistä, jolloin lähdimme ajamaan kohti Pohjois-Karjalaa. Sää oli tuulista ja sateista ja kylmeni mitä lähemmäs pohjoista saavuimme. Karvion kanavan Nesteellä tankkasimme ja ostimme maukasta maustelimppua. Liperin kohdalla lämpötila oli 6,4 astetta - tosin vielä plussan puolella. Viiden tunnin ajelun jälkeen saavuimme vanhaan kunnon Varparantaan, jossa jo tuttuja olikin paljon paikalla. Väki oli enimmäkseen tuvassa juttelemassa ja lämmittelemässä sateensuojassa. Saimme kahvia ja karjalanpiirakkaa t