Henkan Rättäriretket

14.4. Lähtö Helsingin Katajanokalta kohti Nurmijärven Klaukkalaa, jossa Savolaisen Pentti piti majaansa. Vastatuuli. Kuitenkin klo 21 olimme Naantalissa, josta siirryimme laivan uumeniin. Lihapullapöytään ja hyttiin nukkumaan. Laivana oli M/S Seawind,- tuttu laiva niin monelta reissulta.  15.4. Aamulla klo 8:lta Kapellskäristä Tukholmaan, jossa hieman uudistetut liikennejärjestelyt. Werner Green Centerin jälkeen kannattaa olla tarkkana, sillä vanha silta, jota pitkin pääsi aiemmin etelään oli räjäytetty ja kannatti seurata tarkasti E4 viittoja, vaikka ne pienen hetken näyttävät johtavan kohti Uppsalaa ja pohjoista. Södertäljessä jälleen siltaa korjataan ja liikenne ruuhkaantuu melkoisesti. Linköpingissä kävimme Biltemassa, mutta sieltä ei löytynyt mitään mainittavaa, jollei omistanut Saabia tai Volvoa. Grännan pohjoispuolella oli jälleen pitkät liikennejärjestelyt. Matkalla Mjölbystä Husqvarnaan tiellä makaili parikymmentä kuollutta mäyrää, jotka olivat jääneet autojen alle edellisy

Meitä oli tällä kertaa matkassa 3 pönäkkää herrasmiestä, jotka lähtivät tapaamaan eu- ystäviään Belgiaan. Tapaamisemme pääkohde oli tälläkin kertaa André (man with the moped) ja hänen vaimonsa Jacqueline. Lähdimme kuten aina ennenkin Turusta M/S Seawindillä ja söimme, kuten tapoihimme on kautta aikain kuulunut, lihapullat muusilla. Voisi ajatella tässä esiintyvän pientä mielikuvituksen puutetta, mutta kyseessä on kuitenkin varmuuden maksimointi. Ketsupilla ja sinapilla ruuasta saa aina samanmakuista. Tämä kulinarismista ja ruotsinlaivoista. Tarkoituksistamme päällimäisinä oli sätkän osien ja edellämainittu kavereiden tapaaminen. Eikä aivan vähäisenä voi pitää erinomaisiin belgioluisiin tutustumistakaan.  Olimme saaneet yhteiseltä ystävältämme  lainaksi riisikuppipakun. Olimme antaneet tälle laitokselle nimen ”Hullu lehmä”. Elettiin näet sitä aikaa.   Turusta lähdimme illalla ja Tukholmaan saavuimme aamuseitsemältä. Nähtävyyksiä emme jääneet pälyilemään, vaan suuntasimme tuotte