3. HUPIMESTARIN HULLUTUS 2.-4.6. 1989


Kisan ideanhan jokainen tietääkin jo. Ajetaan nopeasti kauas ja pienellä polttoaineen kulutuksella. Lähtö on tapahtunut joka kerta eri paikasta. Tällä kertaa Hiisiön kylästä Hämeen ja Kymen läänin rajalta Kouvolan ja Lahden väliltä.

Mukaan oli ilmoittautunut 7 paria, mutta yksi sekoitti lähtemisen Pistiksen tapahtuman kanssa samaan viikonloppuun, jossa sen pitikin olla, mutta Mikkeliläiset olivat päättäneet siirtää tapahtumaa muille ilmoittamatta.

Joka tapauksessa ensimmäinen pari lähti liikkeelle klo 19.00. Lähtöjärjestys arvottiin kuinkas muuten kuin boulepalloilla. Jokaisessa kuudessa pallossa oli lähtönumero, joten jokainen sai arpoa itselleen lähtönumeronsa.

Tänä vuonna kilpailu oli pisteajo, joten kellään ei ollut tietoa siitä minne mennään.

PISTE 1 - 2

Hitsi vie olet nyt Hiisiössä….. Ei me ei olla Lappiin päin menossakaan, vaan lähdemme kohti Kotkaa tapaamaan juutalaiskatollista ystäväämme Freddyä Kotkan Jylppyyn…..(kartta)

PISTE 2 – 3

Ajelet kohti Haminaa, jonka jälkeen näet viitan ”museotie” ja ajat sitä pitkin Virojoelle. Vaalimaalta ajat Raippoon ja ilmoitat: ”Kuinka monta Ladaa näet siellä”.

(Oikea vastaus olisi ollut esim. ”Aivan liikaa.”) Raiposta ajettiin Savitaipaleelle, jossa Maakaasu Pentti oli organisoinut bouleenlyöntikilpailut. Mittayksikkönä ei ollut matka, vaan boulepallon hakemiseen käytetty aika. Lopuksi oli vielä juotava pullakahvit.

PISTE 3 – 4

Aja Ristiinan kautta Pistikselle, jossa Hellurallia viettämän pitäisi. Pistiksen portilla Innasen Harri ja allekirjoittanut odotteli porukan saapumista kolmatta tuntia. Kaikki tulivat, vaan Mikkeliläiset olivat jossain muualla.

PISTE 4 – 5

Ristiinassa jo kävitkin, joten käy tekemässä vertailevia tutkimuksia paikasta nimeltään Kristiinankaupunki. Välillä kysyttiin: ”Mitä tuo mieleesi numeroyhdistelmä 543210?”. Oikea vastaus oli 5.4. vuonna -32 klo 10 loppui kieltolaki. Samalla varmistettiin, että jokainen tietää missä Kristiinankaupunki sijaitsee. Kristiinankaupungista ajettiin Vaasaan, jossa vaasalaiset harjoittivat kisailijoille puukkobouleeta.

PISTE 5 – 6

Eteläisen Suomen olet jo kolunnutkin, joten kipaise Sallan Salmivaaraan. Matkaa Vaasasta Sallaan on noin 600 km. Vietimme Sallassa puolen tunnin tauon, jonka aikana Mustosen Kauko kyseli mm. harjuksen alamittaa, rauhoitusaikaa jne. Leena Mustosen kahvituksen jälkeen porukka sai käteensä peitepiirroksen ST- osuudelle, jonka pituus oli noin 150 km. ST-kisan jälkeen olivat kaikki varmoja, että nyt lähdetään takaisin etelään, mutta onneksi hupimestari oli löytänyt vielä mielenkiintoisia teitä eteläisemmästä Lapista.

(Reitiltä löytyi noin 10 km:n jälkeen risteys, johon laitoin neljään suuntaan RT kilvet. Kilvet oli noukittava oikeassa järjestyksessä, koska kukaan ei tiennyt onko niitä lisää reitin varrella.)

PISTE 6 – 7

Ajelet seuraavaksi alueelle, jossa valkoinen mies on tuskin koskaan aiemmin käyskennellyt ja sinäkin ajelet sätkälläsi, joten voi sinua onnenpekkaa. Varo poroja! Reitti on: Salmivaara-Salla-Savukoski-Martti-Einola-Paskalomavaara-Lokka-Sodankylä (Onko bensaa?) - Vaalajärvi-Riipi-Kemijärvi-Salmivaara. Koukkauksen pituus oli noin 380 km.

PISTE 7 – 8

Salmivaarassa jätämme hellät jäähyväiset. Ajamme maalina toimivaaan lähtöpaikkaan mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman pienellä polttoaineella ja mahdollismman pienillä kilometreillä. Muista tankata sopivin väliajoin, sillä varakannun käytöstähän tulee sakkoja. Noudata nopeusrajoituksia ja liikennesääntöjä, sillä mehän emme ole mitään kaahareita.

Tässä ohjeet kisailijoille ja kevyet kommentit tapahtumasta.

Jokaiselle lähtijälle annettiin ns. 10 pennin ruudullinen vihko , johon piti tehdä raporttia ja kokemuksia reissusta. Neljä kilpailijaparia täytti vihkoa. Bitterin Hessun ja Bärlundin Erkin vihkon saldo oli : 142+128+88 =358. Parin Manninen & Manninen vihkosta löysin ajatelman”Jätkät olette taas oikaisseet” sanoi Bitterin Hessu Kotkassa.

Jussilan Kakella ja pojallaan Vesalla oli enemmän aikaa paneutuua proosaan:

Kello 19.30 starttasimme Hiisiöstä Kouvolaan päin kuskina Kake. Käännymme Kausalan risteyksestä Sääskjärvelle, siitä sitten mutkien saattelemana kohti Elimäkeä. Joutaa polttaa ensimmäisen tupakan. Punainen sätkä tuli Anjalan kohdalla vastaan. Kaasupoljin jäi jumiin. Pysähdyttiin 20. sekunniksi.

Ohitimme punaisen sätkän ennen 7. tietä. Kova oli pojilla vauhti. Käväistiin Karhulan kylällä ja annettiin muille tasoitusta. Vielä ajettiin Kotkankin ohi, tankattiin 9.16 l. Kake kokosi Freddyllä kisaan kuuluvan kärkikotelon ja lähdettiin Haminan kautta museotielle. Museotiellä saavutettiin punainen TLJ-962. Piästivät sovinnolla ohi ja tuas oltiin lähtöjärjetyksessä. Museotie on sopiva sätkälle. Seiskatielle uudestaan tultaessa Vesku, tämän hetkinen kuskimme vähensi vaatetusta. Oli sen verran tiukat kurvit museotiellä.

Vaalimaalta kohti Lappeenrantaa. Itikoiden määrä tuulilasissa kasvaa jatkuvasti. Raipon aseman laiturilla näkyi 14 pölyistä Ladaa. Asemalta lähdettäessä kilpailija numero 2 tuli vastaan. Lähdetään yrittämään karkuun. Oiskohan varasto ollut täynnä kun oli ulos nuo Ladat jätetty. Klo 22.30 ohi Lappeenrannan ja kohti Taipalsaarta. Kaupunki ajettiin läpi ilman kommennuksia. Eipä näkynyt Maakaasu Penaa Adriano baarin nurkilla. Eikä jouettu sisällä käämään.

Taipalsaaressa oli punainen sätkä AKM-775 edellä, hurjia poikia ajamaan (Manniset). Lyötiin petankia ja juotiin kahvit. Kysyivät vielä nykyaikaisen helmitaulun nappuloita. Kerro miten nappulat sijaitsevat taskulaskimessa (pelkät numerot).

Lähdettiin hirveään takaa-ajoon. No taksihan se siinä eessä jarruttaa, mutta päästiin sen ohi lopulta.

Kello alkaa olla 24 ja käännytään Heinämäelle. Katsotaan onko tästä parempi ajaa Anttolaan. Meillä on taas täys tankillinen bensaa, että tästä vaan öisiä mutkia kohti Anttolaa.

Pistiksellä jouvuttiin taas pahasti huilaamaan. Kyseltiin milloin kieltolaki kumottiin. Lähdettiin Bitterin Hessun perään kohti Kristiinankaupunkia. Päätimme oikaista Mikkeli-Jyväskylän kautta. Vaalean punainen nelkkutiina tuli Anttolan seutuvilla vastaan ja jäi pysähdyksiin katselemaan muiden menoa. Jätin ajohommat juniorille ja lähdin koisailemaan, kun kellokin oli jo 1.30.

Mikkelin jälkeen kaasuttimen työntötanko vääntyi mutkille ja jouvuttiin pysähtymään 10 minuutiksi oikomista varten. Laskettiin toinen punainen sätkä valitettavasti ohi. Vesku otti huilivuoron. Jyväskylässä klo 3.00. Poliisiautot ajelivat pillit päällä ristiin rastiin öisessä Jyväskylässä. Keuruun kohdalla päästiin taas punaisen sätkän ohi. Hessu on pettänyt porukan, kun ei ole näyttäytynyt kertaakaan Pistiksen jälkeen. Jäniskin loikki tien yli ja jäi kuuntelemaan korviaan heilutellen. Niinkuin ei muka olisi vähemmästä kuullut kauheaa moottorin jyrinää.

Ohhoijaa jopa nukutti makkeesti ja ollaan oikeella pikataipaleella , kun käännyttiin Kankaanpäästä Honkajoelle. Tutkailtiin kallistunutta kellotapulia Kristiinan- kaupungissa. Bitterin ja kumppanit tavoitimme myös. Kello näytti 6.20 ja oli lauantaiaamu ja matka kohti Vaasaa jatkuu. Eessä on enää Jutilan Matti, ehkä hänkään ei enää kauaa. Kokkolasta lähdettiin kohti Kannusta ja siitä olisi tarkoitus ajaa Kajaanin kautta Sallaan.

No pitäähän sitä välillä tankatakin ja tankattiinkin Kärsämäen Essolla 30.n pennin alennuksella. Kello 12.45 Ämmänsaaressa tankattiin ja matka jatkui Vesan ohjastamana. Poroja ei näkyvissä, paitsi kaksi jotka nähtiin ennen tankkausta.

Rukan ohitimme klo 14.30. Jatkoimme Hautajärven kautta Sallaan. Nyt on takana Sallan poropolkujen pikataival ja nokka kohti Savukoskea. Hessu on reilut 30 minuuttia meidän edellä. Hessu huristeli meitä vastaan kun Lokkaan oli matkaa 15 km, eli ollaan 30 km Hessun perässä. Klo 20.01 oltiin Lokan kalasatamassa. Huhhuh olihan lähellä, ettei päästy lusikoimaan poronkäristystä tuulilasista. Poron ohitus jarrut ulvoen noin metrin etäisyydeltä. Klo 21 saavuimme Sodankylään, jossa tankkasimme. Hessua ei ole vieläkään näkynyt. Kemijärven kautta saavuimme Sallan Salmivaaraan, josta lähdimme kohti Lahtea 23.10. Tankattiin Suomutunturilla tankki täyteen. Loppukiri alkaa. Hessun ohi ajettiin klo 1.30 noin 50 km ennen Ämmänsaarta. Päästettiin Hessu vielä kerran ohi ja yritettiin sen jälkeen irtiottoa. Hessu peesaili takana, joten jäimme tankkaamaan Ämmänsaareen. Yritin unta Veskun ajaessa, mutta oli liian jännät paikat, joten rupesin vielä kerran ajamaan. Klo 5.00 olimme Kuopion moottoritiellä ja tankkasimme vielä kerran Mikkelissä. Saavuimme maaliin klo 8.11.

Tässä edellä pojat olivat tosimielessä kuvioissa mukana ja maisemien katselu erästä jänistä ja poronkäristykseksi pyrkivää poroa lukuunottamatta jää melkoisen pieneksi. 

Seuraava pari oli lähtenyt ”kesälomareissulleen” vanhalla 2 cv 4:lla. Soja ja Orvo Rantasen näkemys on allaolevan näköinen. No niin, näin alkaa meidän osuus tästä Hupimestarin hullutus kisasta. Nautittuamme Innasen emännän kahvia ja leivonnaisia pääsemme starttaamaan kuudentena eli viimeisenä klo 19.40.

Kuinka ollakaan ajamme kotiamme kohti Freddyn tavarataloon, jossa on ensimmäinen tehtäväasema. Orvon selviydyttyä tehtävästä, pääsemme jatkamaan kohti Haminaa ja sieltä edelleen museotien kautta Lappeenrantaan. Ajettuamme Virolahdella kesämökkimme tienristeyksen ohi, tuntui kyllä että on tämä aikamoinen hullutus ajaa yötämyöten, kun olisi mökillä voinut saunoa, mutta onhan tämäkin koettava, ennekuin saavutamme eläkeiän. Seuraava pysähdyspaikka on Taipalsaari, jossa meitä odotti Lappeenrannan jaoksen väkeä. Siellä olimme pelaavinamme pesäpalloa ja pojat olivat ottavinaan aikaa. Emännät tarjosivat kahvia ja kyllä se maistuikin.

Kellon ollessa kolme, on jo aivan valoisaa tätä töherrystä voi jatkaa. Kirjaimet vaan tahtovat mennä minne sattuu, kun tuo Rantanen kiikuttaa niin mahdottomasti. On nimittäin menossa pieni kilpa-ajo tuon Tyynen kanssa. Kello on 7.15 ja me yritämme Kauhajoen kautta Kristiinankaupunkiin. Tuntuu aika hurjalta, kun muistelen Henkan sanoneen, että ensimmäiset ovat seitsemältä Vaasassa. Eihän siellä kukaan jaksa meitä odottaa. Vaihdamme jälleen kuskia. Rantanen käy rattiin. Jospa matka joutuisi paremmin ja saavummehan vihdoin kaupunkiin, jossa kirkon torni on vinossa. Kovasti on idyllinen pikkukaupunki. Vahinko vain ettei ollut aikaa tutustua paremmin. Jatkaessamme kohti Vaasaa, toivon ettei häjyillä olisi puukkojen lisäksi puntareitakin apuvälineinä.

Kyllä tämä Puumala-Kristiinankaupunki väli tuntui jotenkin raskaalta. Vika voi olla tietysti meidän. Valitsimme ehkä väärän reitin tai olimme ehkä hieman väsyneitä. Nyt maailma taas hymyilee. Pääsimme perille Vaasaan ja mikä yllätys: häjyt eivät olleet olleenkaan häjyjä, vaan erittäin miellyttäviä immeisiä ja kun ehdimme käydä vielä aamupesullakin Shellin kylpyhuoneessa, olo tuntuu vallan mukavalta.

Matka jatkuu ja ilma on mitä parhain ja maisematkin ovat olleet kauniita. Tämän on reitin suunnittelijakin ehkä ottanut huomioon. Kello on 14.20 ja lähestymme Oulua, joten meille ei tämä reilut kuusi tuntia tule riittämään Sallaan asti ajoon, mutta haittaako tuo mitään, kunhan pääsemme perille. Olemme juuri kääntyneet Kemistä Rovaniemen tielle. Jotenkin tuntuu, kuin tämä ajo sujuisi mukavammin edelliseen etappiin pyrkiessä. 

Johtuisiko ehkä siitä, että olemme useammin vaihtaneet kuskin paikkaa, kun tuo ykköskuski on tuntenut itsensä hieman väsyneeksi. Mutta nyt mennään kuulemma lämä tiskissä ja ykköskuski ajaa (en kyllä tiedä tarkkaan mitä tämä tarkoittaa, mutta ehkä sitä, että mittari näyttää 110 km ja pikku Fiat tulee takaperin vastaan).

Voi, voi tätä kiirettä, kun ei ehditä edes Räihältä rieskaa ostamaan. Klo 19.55 olemme luultavasti lähestymässä pohjoisinta tarkastusasemaa Sallan Salmivaaraa, mutta niin ei ollutkaan, vaan jouduimme ajamaan ST- ajon Sallassa, joka meni meiltä pipariksi. Nyt kun kello on 23.10 olen melko sanaton. Emme lähdekkään vielä kotiinpäin, vaan pohjoiseen. Nyt on sitten käyty Savukoskella, Lokalla, Sodankylässä ja nyt olemme matkalla Vaalajärvelle, sieltä Riipiin ja jälleen Kemijärvelle ja Salmivaaraan.

Saas nähdä vieläkö kierrämme täällä pohjoisessa vai lähdemmekö jo etelää kohti.

Olipa Salmivaarassa miellyttävä isäntäpariskunta. Olivat heti aamusta toivottamassa hyvää huomenta palattuamme ylipitkäksi menneeltä ajomatkalta. Olisivat tarjonneet vielä aamukahvitkin, josta me kohteliaasti kieltäydyimme. Olimmehan eilen jo nauttineet heidän runsaasta tarjoilustaan.

Saatuamme viimeisen ajo-ohjeen, jätimme hyvästit heille ja terveiset Henkalle jos sattuu soittamaan, ettei odota meitä kovin pitkään.

Olemme niin paljon myöhässä saapuessamme etelään, että on jo myöhäinen ja me ajamme silloin suoraan kotiin. Noudatamme loppuun asti annattuja ohjeita ja täytämme kilpailukupongit.

Kisa oli mielestämme rättärivanhuksellemme liian tiukka. Konehuoneesta rupesi jo kuulumaan outoa kalkatusta. Omaan suoritukseemme olemme tyytyväiset. Lähdimme kisaan viimeisenä, olimme tarkistusasemilla viimeisenä (poikkeus Pistis) ja maalissakin olisimme olleet viimeiset.

SOHVI.

TULOKSET

Nimi Aika Matka Keskikul. Keskinop.

1. Bitter – Bärholm 36.36 h 3090 km 6.6 /100 km 84.4 km/h

2. Jussila – Jussila 36.42 3197 7.3 87.1

3. Jutila – Saarenheimo 39.32 3057 7.7 77.3

4. Manninen – Manninen 39.17 3240 7.5 82.4

5. Lipponen – Maunonen 45.54 3184 6.0 69.4

6. Rantanen – Rantanen 53.50 3322 5.8 61.7

Keskiarvo 42.00 31.82 6.8 77

SPEKULOINTIA : Bitterin Hessun ja Jussiloiden saapuessa maaliin Rantasen Soja Orvoineen oli kieltäytymässä aamukahveista Mustosten luona Sallassa.

Mitä olisi tapahtunut, jos Jussilat olisivat valinneet oikeita reittejä ja eivät olisi tutustuneet Karhulaan niin perinpohjin. Jos Rantasilla ja Lipposella olisi ollut kutosen kone allaan. Hessun ja Ekin kaasupolkimen käyttö osoittaa, ettei kaasua tarvitse lipsutella ajettaessa nopeasti paikasta A paikkaan B. Reitin valinta on erittäin tärkeää. Rantaset ajoivat 265 km pitemmän matkan, kuin Jutilan Matti.

Ensimmäinen tarkistuspiste oli 82 km lähdöstä. Sen ajoi nollille vain Jutila-Saarenheimo. Pisimmän reitin ajoivat Jussilat 99 km. Polttoainetta olisi pitänyt kulua n. 6.5 litraa. Pienimmällä pääsivät Rantaset 6,54 l ja eniten herkutteli Jussiloiden sätkä, eli 9.16 l. Taisi olla Kakella paniikki löytää Kotkan Jylppy ja Freddyn paja.

Kiitos kaikille kilpailijoille, asemamiehille ja ennenkaikkea Mustosen Leenalle ja Kaukolla kestityksestä. Ensi keväänä ehkä uudestaan. Kisaan voisi ottaa jatkossakin matkakertomuksen kirjoittelun, jotta muutkin saisivat kokea kuinka hauskaa tämä hulluttelu on. Tarkoituksena olisi, että mahdollinen kisa alkaisi ja loppuisi johonkin jaostapahtumaan.

HENKKA se hupimestari.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5:th RAID LAPONIE Nyytiset 2/94 ELI SAATTUE MUURMANSKIIN -94

KUUSAMON KITROEN KÄPPÄILY heinäkuu 1978

Retki Lontooseen joulukuu 2016

Reissu Kreikan maailmankokoukseen heinäkuu -99

LAPIN KULTAA

Kroatiaan 2019

Englannin kautta Belgian maailmankokoukseen -81

Kevättä etsimässä Belgiasta veljeni kanssa v. 2015

On niitä hyttysiä Pariisissakin… Nyytiset 6/96