Henkan Rättäriretket

Rajatreffit ovat perinne, jota olen osaltani toteuttanut vuodesta 1976 lähtien. Laivalakko tahtoi tulla esteeksi tänä keväänä tälle perinteelle. Laivoja lähtisi Turusta vain joka toinen päivä. Olin liput varannut ennakkoon, joten ei muuta kuin kohti länttä. Pakattuamme lapsemme ja lukuisia Kodakin pehmeitä kylmälaukkuja kyytiimme, pääsimme lähtemään kohti Turkua. Jossain Saukkolan tienoilla -60 kymppisestä vanhuksesta alkoi puhti loppumaan ja kaasua kone ei totellut ollenkaan. Matkaa oli Turkuun vielä 100 km. Pitkään mietin, mistä hyytyminen saattaisi johtua. Lopulta tulin siihen tulokseen, että kaasari jäätää, sillä lämpötila oli noin +2 astetta. Heitin kuramaton nokkapellille ilmanottoaukon eteen ja matka alkoi maittaa. Jäätymisestä ei enää tietoakaan. Kaasu pohjassa kohti satamaa. 12 heppaisella ei ihan kovin kovaa ajeta, vaikka peli olisi kunnossa. Kaksi minuuttia ennen laivan lähtöä olimme laivan lastauslaiturilla. Meille sanottiin, että ensi kerralla meidän pitäisi tulla hiema...

Oli kevät. Viikko vapusta. Lähdimme Sitroselta Virttaalta, Kimmo, Masis, minä ja kaveri Kuopiosta, jonka nimeä en muista, kohti Belgiaa, minnekäs muuallekaan. Koska olin samanpituinen kuin Kimmokin, sain toimittaa autonkuljettajan tärkeää tehtävää. Allamme oli CX turbo, eli melko hyvin liikkuva menopeli. Satamassa odotteli vanhahtava M/S Seawind, joka oli tullut vuosien saatossa hyvinkin tutuksi. Ruokasalissa, joka toimi illalla tanssisalina, oli kaksi ruokavaihtoehtoa, kala ja lihapullat. Kukin otti mistä tykkäsi. Minäpä tykkäsin tälläkin kertaa lihapullista. Aamiaisen jälkeen minut valittiin jälleen kuskiksi. Kerroin iloisille takapenkkiläisille, että seuraava pysähdys olisi Rödbyn satamassa, joten se tietäen voitte hyvin nauttia oluesta. Tuttua reittiä Tanskaan. Södertäljen jälkeen hyppäsi kyytiimme vielä Jorpe Borlängestä ja siitä sitten Rödbystä Puttgardeniin. Takapenkki oli täynnä höpinää. Jos ei muuta, niin Jorpe piti siitä huolen. Pissataukoja emme matkalla pitäneet. Aika ...

   1. RAID LAPONIE 1986 Lähtö Paavo Nurmen patsaalta Kouvolaan ja sieltä Hillosensalmelle, jossa yövyimme. Uutisissa näimme kuinka Columbia sukkula tuhoutui. Kaikki astronautit kuolivat räjähdyksessä. Käynti Voikkaalla paperitehtaalla, joka oli siihen aikaan maailman suurin ja sieltä jatkoimme Kerimäelle. Maailman suurin puukirkko tuli nähtyä. Koitsanlahden Pajarin Hovissa yövyttiin 6.n hengen hirsimökeissä.  Tohmajärvellä osallistuimme jäärata-ajoihin Etelä- Karjalan moottorikerhon vieraina. Ilomantsissa Pogostan sanomat tekivät meistä ensimmäisen lehtiartikkelin. Sotkamossa yövyimme Jäätiön lomakylässä, jonne saapui suuri joukko lähijaosten ihmisiä. Julmaan Ölkkyyn tuli tutustuttua näin by winter. Kuusamon Petäjälammen matkailukesksessa yövyttiin teltoissa ja mökeissä. Kiutakönkäältä palattuamme, minulla oli mahdollisuus osua komeaan urosporoon.  En kuitenkaan osunut.Tiina saatiin kavereiden avulla penkasta pois poron tyytyväisenä seuratessa tapahtumaa. Napa...

  Keväällä 2001 olimme kaverini Masiksen kanssa normaalilla sätkänosien metsästysreissulla Belgiassa. Olimme yöpyneet kaverimme Andrén ja Jacquelinin luona, mutta matkastamme teki hieman erilaisen, koska olimme päättäneet vierailla pienessä sätkätehtaassa luoteis-Belgiassa Peerin pikkukaupungissa. Olimme käyneet Masiksen kanssa edellisenä syksynä Peerissä, joka oli osin sotilasaluetta, mutta alue oli täynnä sätkiä ilman toimintaa. Sätkissä oli tarralappuja ympäristöviranomaisilta. Romut oli hävitettävä alueelta sakon uhalla. Jostain, en muista mistä, saimme tiedon, että alueella oli alkanut teollinen sätkien kasaus. Vapun kieppeillä lähdimme aamuruuhkassa Merelbekestä kohti Antwerpeniä ja siitä kohti luodetta. Olimme sopineet tapaamisen firman johtajan kanssa, mutta viimeistään Antwerpenin kehällä aamuruuhkassa huomasin, että tulemme myöhästymään sovitusta tapaamisajasta. Perillä olimme noin 15 minuuttia myöhässä sovitusta. Meidät otti vastaan tirehtööri valkoisessa paidassaan...

  Jo Sloveniassa keräilimme nimiä halukkaista kuudennelle Raid Laponielle lähtijöistä. Kuten tunnettua, Sloveniassa oli tuolloin melkoiset helteet. Kun on kuuma, haluaa vilpoisempiin keleihin. Tähän perustuen saimme kerättyä aikamoisen nimilistan mahdollisista lähtijöistä. Hanénin Jussi Vaan syksy kun saapui ja talvi sai, alkoi nimilista ohentua. Tammikuussa erilaisten yhteydenottojen jälkeen listoilta löytyi 25 autokuntaa, jotka olivat valmiita uhmaamaan talven tuiskuja ja tulipalopakkasia. Paljon tuli mitä erilaisempia kyselyitä Euroopasta, mutta toisaalta se on ymmärretävää, sillä Keski-Euroopan näkövinkkelistä Lappi ja Nordkapp ovat kaukaisia ja eksoottisia paikkoja, joista on kuullut vain toisten näkemyksiä. Olimmehan toki lähetelleet ulkomaalaisille tietoja sätkän lämpöeristämisestä, pukeutumisesta, poroista jne, mutta tuntui että tietoa piti olla vielä enemmän. Torstaina Suhosen Lasse tuli iltapäivällä työpaikalleni tuomaan Telen sponssipuhelimia. Hän järjesti ka...