Vinkkien ryöppyä kesäretkeen Nyytiset 3/2011

Kesäretki Salbrisiin -11

Soveltuu myös reitin alkuosalta vaikka Sveitsin maailmankokoukseen ajaville.

Hupimestari oli viime Nyytisisssä kertoillut, että vinkkejä kesäretken suhten on tullut parilta ihmiseltä. Jos näin hassusti on, ettei enempää, niin päätin laittaa taas paksut nakkini tangenteille ja kertoilla hieman kokemuksistani matkailusta keskiseen Eurooppaan.

Jos olet menossa laivalla Ruotsiin, niin kannattaa aikataulullisesti matkustaa Vikingillä Turusta Tukholmaan. Laiva on aamulla klo 7 aikoihin satamassa. Muut laivat saapuvat vasta klo kymmeneltä. Siljan terminaali sijaitsee Lidingön sillan kupeessa Värtanilla. Sieltä joutuu ajamaan aika pitkän matkan aamuruuhkassa ja ennenkuin olet vanhalla E4:llä, olet saanut hukattua noin puoli tuntia ylimääräistä aikaa. Ruotsissa on opasteet kunnossa ja jos tulee Värtanilta, seuraat aluksi centrum kylttejä, ohittaen vanhan olympiastadionin ja korkean Wenner Green center rakennuksen jälkeen alat etsiytyä kohti etelää johtavaa moottoritietä. Eteläisen ja pohjoisen tien alku ovat melko lähekkäin, joten kannattaa jo ajoissa ryhmittyä oikein.

Viikkari saapuu Slussenille. Satamasta käännytään heti vasemmalle ja lähdetään seuraamaan Göteborgin ja etelään menevän tien viittoja. Jätät Globenin jäähallin vasemmalle puolellesi ja sukellat tunneliin, jossa on runsaasti opasteita. Viitoissa lukee E75 ja E20. Jälkimmäinen tie erkaantuu kohti Göteborgia Södertäljessä, noin 40 km Tukholman eteläpuolelta. Kartturinkin kannataa olla hereillä. Mikään ei harmita enempää, kuin ajaa tärkeän risteyksen ohi omaa huolimattomuuttaan. Henkinen turpanveto saattaa olla lähellä.

(Nykyisin ajan mieluummin Finnlinesillä Naantalista Kapelskäriin)

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, Ruotsi on Euroopan helpoin maa ajaa pitkää matkaa. Olen ajanut Ruotsissa jo silloin, kun ajettiin ”vänster handia”. Taisi olla vuonna 1967. Maassa on helppo ajaa, kun siellä annetaan ohittajalle tilaa. Väistetään vaikka pientareelle. Pientareet ovatkin varsin leveitä, joten se helpottaa ohittamista. Tänä päivänä entinen E4 eli nykyinen E75 on moottoritietä. Kovakatolla olen ajanut Tukholmasta Rödbyhyn 106 km:n keskinopeudella, joka kertoo, että sätkällä voi helposti pitää mukavaa marssinopeutta. Olen tainnut ajella Tukholmasta etelään yli 40 kertaa, joten vuosien saatossa on tullut asfalttia nähtyä. (Nykyisin E4 on koko matkaltaan moottoritietä, joten pientareille ei pidä ajautua.)

Moni saattaa kuvitella Ruotsin läpiajamisen olevan tylsää touhua. Eihän siinä mene kuin työpäivä ja ei se töissäkään oleminen aina herkkua ole. Olen usein tehnyt reittikirjan, josta voin seurata, missä minun tulisi olla mihinkin aikaan. Voi katsella ajankuluksi vaikka laiduntavia peuroja tai varastoituja sitikoita maalaistalojen takapihoilta. Jossain kannattaa huilata ja hyvä paikka siihen on Grännan kaupunki, joka on Ruotsin vanhimpia. Sinne kannattaa hidastaa jo ennen Ödeshögiä, josta kulkee ”naturväg” eli luontotie kohti Grännan kaupunkia. 

Tukholmasta Ödeshögiin on 258 km ja siitä on vielä 30 km Grännan kaupunkiin. Täällä voi nauttia ”polkagris”- piparminttukaramelleistä, tankata ja nauttia kahvikupposen leivonnaisen kera. Polkagrisbakereita on useita ja tuotantoa pääsee seuraamaan ikkunan läpi.

Ennen Husqvarnaa kannataa tarkkailla tien vasemmalla puolella olevaa peikon kaltaista laudoista rakennettua patsasta. Se on siinä kohtaa, kun Vättern- järvi, jota olet seurannut ja pitänyt oikealla puolellasi, noin 60 km, loppuu ja sen etelärannalla sijaitsee Husqvarna ja Jönköping. Patsas esittää äitiä, jonka käsivarsilla lepää Vätterniin hukkunut poikansa. Muistomerkki on aikoinaan pystytetty Vätternillä haaksirikkoutuneiden kunniaksi.

Olet saattanut yöpyä esim. Grännan kämppärillä, joka sijaitsee aivan Vätternin rannassa. Täältä on matkaa Köpikseen noin 350 km, joka on melko sopiva päivämatka. Hööristä on Köpikseen sata kilometriä. Höör sijaitsee enemmän sisämaassa. Joudut matkallasi Malmön eteläpuolelle Öresundin sillalle, joka yhdistää Ruotsin ja Tanskan. Siltamaksu on muistaakseni noin 30 € tai 280 SEK. Visaa kannattaa käyttää. Kortti automaattiin ja matka voi jatkua. Yhteys on noin 20 km pitkä ja reilun 10 km:n jälkeen joudut tunneliin ja Köpiksen päässä nouset jälleen maanpinnalle. Nyt olet Kööpenhaminassa. Täällä voit jäädä kylille, tai jatkaa E20 tietä kohti Rödbytä, josta lähtee lautta kohti Saksan Putgardenia. Matkaa rantaan on 150 km. Ole tarkkana, sillä tie erkaantuu päätieltä pariin otteeseen. Tanskalaiset ajavat yleensä tuntuvaa ylinopeutta. On oma asia, jos lähte leikkiin mukaan.

Rödbyn lauttarannassa voi olla kovastikin jonoa kesäisin. Siihen auttaa, että nostaa Trangian  nokkapellille tai sätkän viereen ja panee kahvit tulelle. Yleensä tällöin jono lähtee liikkeelle ja emäntä tai isäntä juoksee sätkän perässä palava Trangia ja kuuma kahvi läikkyen sätkän vierellä. Hauska liikuntamuoto sinällään.

Laivaan päästyään kannattaa kiirehtiä baarin puolelle, sillä niin tekee kaikki muutkin. Kyllä niitä kannella lilluvia sätkiä kerkiää katsella myöhemminkin. Gulashikeitto sämpylän kera on ollut suosikkini useita kertoja. Laivamatka kestää 45 minuuttia. Saaria reitillä ei ole, joten kauniina päivänä voi ottaa aurinkoa ja seurata lokkeja ja muita lähellä purjehtivia laivoja. Laiva lähtee yleensä varttia vaille ja varttia yli. Tosin poikkeuksiakin on ollut runsaasti. Retki sätkällä maksaa 70 €. Jos ei ole noussut viime on aikoina.

Putgardenissa ajellaan 80 km/h nopeudella parikymmentä kilometriä. Ylitetään komea Fehrmarnsundin silta ja täältä voi hakeutua pikkuteille matkattaessa Lübeckiin. Heiligenhafen on kaunis kalastajakaupunki tien oikealla puolella ja Burg in Holsteinissa on haiakvaario. Jos kiinnostaa, voi käydä katsastamassa paikallista Lidliä ja tarkastella heidän hintojaan ja repertuariaan. Alkoholi on siellä melko edullista.

Ennen Lübeckia kannattaa ajaa Timmendorfin kautta kohti Travemündea, jossa on paljon kalaravintoloita ja täältä ei ole kuin 23 km Campingplaz Lübeck Schönböckeniin, joka sijaitsee osoitteessa Steinrade Damm 12. Kämppäri sijaitsee Autobahn A 1:n länsipuolella. Sinne pääsee parhaiten kääntymällä kohti Lübeckiä ja seuraamalla Stockelsdorferstrassea, liikenneympyrästä oikealle Schönböckerstrasselle, A1:n alitse ja oletkin perillä.

Lübeckissa on mm. Niedereggerin martsipaania mitä erilaisimmissa muodoissa. Kahvilassa voi nauttia kahvin kera martsipaanileivoksen. Raatihuoneen torin laidalla on viileä kellariravintola Rathauskeller, jossa saa mainiota ”Eisbeiniä”, eli sian rannetta ja hapankaalia. Breite Strasse on kuuluisa ostoskatu, jossa on tarjolla vaikka mitä. Jos haluat käydä entisessä DDR:sssä, se on mahdollista joko Lübeckista lautalla tai maanteitse. Olet nyt jo liki rajalla. Vielä on nähtävissä vanhoja kolhooseja ja rappeutuneita rakennuksia.

Lübeckista voi ajaa seuraavaan yöpymispaikkaan vaikka Hampurin keskustan kautta. Ei ole vaikeaa. Nyytisissä on ja ollut paljon tarinoita Hampurista, joten ei tästä sen enmpää. Hampurin ulkopulella on kaksi eläintarhaa, Wildpark Schwartze Berge, jossa pohjoismaisia eläimiä ja Hagenbeck Tierpark, jossa laaja valikoima eläimiä vähän kauempaakin. Jokainen kiinnostunut löytää osoitteet ja kartat netistä.

Bremenistä ajettaessa matka jatkuu etelään kohti Osnabrückia. Bremenistä noin 80 km:n päässä sijaitsee Vechta, josta löytyy Französenin Citroën tavaratalo. Paikkaan on matkaa noin 10 km A 1:seltä ja se sijaitsee Osloer Strassella. Käännyt oikealle ennen huoltoasemaa Strassenburger Strasselle sijaitsevasta ympyrästä Osloer Strasselle. Französe sijaitsee tien oikealla puolella.

Kannattaa katsoa netistä heidän lounastaukonsa, joka on puolenpäivän jälkeen, muistaakseni alkaen klo 13.00. Ostosten jälkeen vaan takaisin baanalle ja kohti etelää.

Jossain vaiheessa tulee viitta Rheine ja Amsterdam. Siis sinne. Tämä tie on aikaisemmin ollut huonommassa kunnossa kuin A1. Tähän mennessä olet jo kenties tutustunut paikalliseen moottoritieilmiöön nimeltään STAU. Eli pitkistä ja pitkään seisovista jonoista. Lisäksi moottoriteillä on sangen usein tienparannustöitä menossa. Joskus ihmetyttää tietöiden pituus, joissa joudutaan ajamaan kapeita väliaikaisia kaistoja 60-80 km/h nopeudella.

Ennen vanhaa bensa oli Saksassa halpaa, mutta nyt on Ruotsissa ja Suomessa halvempaa. Jos ajelet välillä kantateitä pitkin, voit löytää halvempaa bensaa kuin autobahneilla. Saksalaiset levähdyspaikat ”rastplatzit” ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Tankkauspaikoilla on vessoja ja siellä oleva vessaemäntä olettaa saavansa pienen maksun paikkojen kunnossapidosta. Parikymmentä centtiä riittää. Jos emäntä ei ole paikalla, löytyy vessan edustalta pöydältä lautanen, johon raha laitetaan, - ei oteta. Nykyisin nämäkin toimivat automaattisesti. Maksu on 70 centtiä. Vessat ovat näissä paikoissa erittäin siistejä. Tankkauspaikkojen yhteydessä sijaitsee usein ravintola, josta saa melko edullisia lounaita.

Hollantia lähestyessä näet vasemmalla kädellä tulliaseman, jota käyttää nykyisin vain rekkakuskit. Oikealla puolella sijaitsi rahanvaihtopiste, joka ei nykyisellään ole enää käytössä. Koska tullia ei ole, saattaa perääsi lähteä tullin moottoripyörä tahi auto. Sinut saatetaan ohjata hygieenesti lähimmälle levähdyspaikalle ja kysellään kuulumisia. Esimerkiksi: ”Onko teillä yli 2000 € käteistä mukana, tai aseita tahi peräti huumeita.” Kielitaidottomaksi ei kannata heittäytyä, sillä tullimies osaa myös englantia.

Hollannissa maisemat ovat tasaisia ja kanavia näkyy runsaasti. Täällä, kuten Saksassakin voit joutua nauttimaan sikojen peräpäiden tuotoksien hajuista. Amsterdamissa on helppoa hankkia huumeita ja niihin saattaa törmätä vaikka Dam- aukiolla tahi kahviloissa. En suosittele kenellekänn kokeiluja. Kanavaristeilyjä suorittaa monet yrittäjät ja ilmapiiri Hollannissa on suvaitsevainen ja rento. Juustoja kannattaa maistella, sillä niitä on runsaasti tarjolla, mutta oluet ovat melko tavanomaisia. Jos ajat kohti Belgiaa Bredan kautta, kannattaa viritellä kamera esille, sillä tulet näkemään hauskan patsaan tien oikealla puolella. Se kertoo mitä tapahtuu, jos nauttii liikaa ”geneveriä”.

Jos taas olet kiinnostunut hyvästä rekkaruuasta, niin rajalla Hazeldonkissa sijaitsee entinen Q8 huoltoasema, jossa saat ”gehakt ballit”, eli ison lihapullan, hyvät fritit, majoneesin ja ehkäpä Jupiler oluen. Fritit ovat juuri valmistettuja.

Paikka on melko hankalasti löydettävissä, mutta kun muistaa pysytellä tullialueen sisällä, paikka kyllä löytyy. Täältä voit ostaa myös kaikenlaista rekkamiehen tarviketta, la-puhelimista, jääkaappeihin ja 12 V:lla toimivia pikku uuneja. Toimii jopa pakkasella. Kokeiltu on.

Matka jatkuu kohti etelää ja Antwerpeniä kohti ajettaessa ruuhkat lisääntyvät. Laskeudut Kennedy- tunneliin, joka alittaa Schelde kanavan, joka taitaa olla Belgian pisin. Se alkaa Ranskasta ja laskeutuu Belgian ja Hollanin rajalla Pohjanmereen. Gentissä kannattaa tutustua vanhaan kaupunkiin. Siellä voi tutustua Graversteinin linnaan, käydä kanavaristeilyllä. Gravensteinin linnan läheisyydessä sijaitsee vanha hirttotalo, jossa voit nauttia vaikkapa ”Barbar” olutta. Yläkerrassa hirtettävät odottivat vuoroaan. Hyviä ruoka-, ja olutpaikkoja löytyy varsinkin torin laidalta.

Jos et pidä kiirettä Pariisiiin, voit ajaa kohti Ranskaa pikkuteitä pitkin. Ajat vaikkapa kauniiseen Oudenaarden kaupunkiin, jossa sijaitsee mielenkiintoinen suuri polkupyörämuseo. Kaupunki on pyöräilykeskittymä ja siitä hyvänä esimerkkinä liikenneympyrä, joka on kasattu täyteen polkupyöristä. Täältä jatkat Vallonien, eli ranskankieliselle alueelle. Löydät Euroopan ainoan höyryllä toimivan olutpanimon ”Brasserie á Vapeurin”. Aukiolot kannattaa netistä tarkistaa. 

 

Pipaixista Pariisiin tulee matkaa vaivaiset 259 km. Jos ajat Ghentistä suoraan Pariisiin, matkaa kertyy 295 km. Huomioi, että jossain vaiheessa tie muuttuu maksulliseksi eli ”Peage” tieksi. Maksut eivät ole suuria, mutta hidastavat jonkinverran reissun tekemistä. Pikkuteillä on näkemistä, mutta myös paljon liikennevaloja ja huonokuntoisia teitä. Moottoriteillä on bensa-asemia ja pientä purtavaa. Pariisissa ei Hupimestarin epäilystä huolimatta ole enempää sätkiä kuin Pihtiputaan keskustassa. Viimeksi näin kolmen päivän aikana yhden koko Pariisin alueella.

Salbrisiin on Pariisista noin 200 km ja matkan varrella on vanha maailmankokouskaupunki Orleans. Täällähän vietettiin 8. Maailmankokous. Kaupungissa kannattaa pistäytyä ja matkaa Salbrisiin on täältä vain 70 km. Jokainen viettää kokousaikansa tavallaan. Lähistöllä on paljon nähtävää, mutta itse kaupunki tullee olemaan ruuhkainen. Kirpputorilta löytynee parhaiten sätkän osia ja wanhusten harrastajien luulisi löytävän myös kukkaron kevennystä.

Paluumatkan voi suorittaa montaa eri reittiä. Lyhin ja nopein reitti on seuraava: Salbris – Orleans – Pariisi – Liege – Duisburg – Münster – Bremen – Lübeck – Travemunde. Matkaa tulee 1158 km.

Rostockiin sitä vastoin 1271 km.

Salbris – Gdynia väli on 1720 km.

Lopuksi Salbris – Tallinna väli on 2767 km.

Henkka Castrén