Sätkän kunnostusta pitkälle reissulle

 

     Sätkän kunnostusta pitkälle reissulle

      

Eipä taida olla koottuja ohjeita öljyn tarkastuksen tärkeydestä, mutta öljyistä ja huolloista puhutaan lehtemme Nyytiset ja keskustelupalstan yhteydessä melko usein. Öljynvaihtovälit näissä vanhoissa moottoreissa on 2500 – 5000 km välein konetyypistä riippuen. Vanhoissa moottoreissa käytetään mineraaliölyjä ja ns. uudemmissa joko moniasteöljyjä tai kuten minä,- synteettisiä öljyjä.

En nyt hirveästi halua antaa ohjeita. Kukin taaplaa tyylillään. Kuitenkin öljyjen kunnossapito on tärkeää ja ei saa unohtaa öljynsuodattimen vaihtoa, sillä sinnehän se lika ajautuu. Vanhoissa rättäreissä tätä mahdollisuutta ei ole.


 

Minulla on aina puoli litraa varaöljyjä mukanani konehuoneessa. Dyanen rintapellissä on sopiva kolo, jossa säilytän jarrunesteen ja moottoriöljyn. Vanhasta muovikanisterista voi myös rakentaa astian, jossa nesteitä voi säilyttää. Öljy on minulla poikkeuksetta synteettistä.

Paljon voisi tehdä, mutta jos kulkimensa pitää aina siinä kunnossa kuin olisi pitkälle retkelle lähdössä, ei paljoa tarvitse tehdä ennen matkaa. Raskaalla kuormalla lisään normaalia enemmän ilmaa renkaisiin. Lisäksi tsekkailen valojen suuntauksen, sillä sehän muuttuu jonkin verran kuormauksesta riippuen. 


 

Varsinkin pitkille matkoille lähtiessäni, otan aina työkalut mukaan, erikoistyökaluja unohtamatta. Lisäksi otan mukaani varavetoakselin, bensapumpun, katkojankärkipaketin, vaikka kulkimessani on elektroninen sytytys. Jos elektroniikka pettäisi, voisi vanhan ajan kärkikotelon heittää muutamassa minuutissa nokalle. Koskaan en lähde mihinkään ilman APUA-HELP kirjasta, josta löytyy auttajia ympäri maailmaa. Suomalaiset rakensivat opuksen ensimmäisen kerran vuonna 1975 ja nyt siinä on auttajia useita satoja aina Etelä- Ameriikkaa, Kanadaa, Japania ja Australia myöten. Taitaa myös koko Euroopan aktiiviset rättäristit olla listoilla. 


 

Kuten mainitsin, on meillä netissä keskustelupalsta, jossa näitä asioita puntaroidaan säännöllisesti. Lisäksi jäsenlehdessämme käymme läpi huolto-ohjeita parin vuoden välein. Silloin kun olemme lähdössä 2 cv ystävien maailmankouksiin ympäri Eurooppaa. Ensimmäisen kerran taisin lueskella rättärin huolto-ohjeita lehdestämme joskus vuonna -73.

Lisäksi meillä on ilmestynyt tekniikkaan keskittynyt Niksi Nyytinen, jossa on tekniikkaa laidasta laitaan.

Nopeasti laskeskelin käyneeni Euroopassa yli viisikymmentä kertaa. Mielenkiintoisia retkiä on ollut useita. Mm. jokunen retki helmikuulla Nordkappiin ja Murmanskiin. -42 asteen pakkasessa Sallan Naruskassa oli ikimuistoinen. Silloin synteettiset öljyt näyttivät toimivuutensa. 



 

Olen käynyt ainakin 24.ssa eri Euroopan maassa. Suosikkireittejä ei ole, sillä reitti kulkee siellä minne ollaan kulloinkin matkalla. Kauniita teitä löytyy Pohjois Irlannissa, Itävallassa, Portugalissa, Kreikassa ja Turkki oli mielenkiintoinen maa, mutta ei mitään ole ylitse muiden. Grossclocner vuoren kiipeäminen Itävallassa on muistissani mielenkiintoisena kokemuksena. Olen sinne yli 2600 metrin korkeuteen kavunnut 2 kertaa.

Alastulo on kokemus, sillä jarrut menettävät tehonsa niiden lämmetessä ja koska jarrut sätkässä sijaitsevat vaihdelaatikon kyljessä, jarrut lämpiävät myös ylösajettaessa. Muistan johonkin mutkaan tultaessa polkeneeni jarrua jopa 13 kertaa ennenkuin kuljin alkoi hidastua. Mutkat on numeroitu, jotta tietää montako jännittävää serpentiinimutkaa on jäljellä.

Vaikka olen paljon liikkunut Euroopassa, teen kuivaharjoittelun aina karttaohjelman avulla. Laskeskelen yöpymispaikkojen välejä ja niihin mahdollisesti käyttämääni aikaa. Varaan hotellit etukäteen. En pysähtele paljoa matkoillani, vaan pyrin yöpymiskohteeseen jotakuinkin nopeasti ja haluan tutustua paikkakunnan nähtävyyksiin. Nähtävää yleensä riittää ja yhtenä tärkeänä nähtävyytenä on löytää hyvä ruokapaikka pitkän ajopäivän jälkeen. En yleensä viivy paikalla useinkaan yötä pitempään. On luonnollista, että jos liikkuu lasten kanssa, suunnitelmat menevät täysin uusiksi.





Hyvin monta kertaa olen ajanut etelään Ruotsin kautta ja täytyy todeta, että siellä on sangen hyvät opasteet ja matka joutuu varsinkin E 75 tietä ajettaessa etelään. Liki koko matkan Tukholmasta Malmöön voi ajaa 110 km/ h. Liikennettä ei ole kovin paljon ja tiet ovat hyviä. Saksassa on paljon moottoriteitä, mutta silloin, kun iskee ruuhka eli Stau, ei matka etene pitkiin aikoihin. Jos osaat saksaa, liikenneradiosta voit kuunnella ruuhkavaroitukset ja niiden pituudet.

Ruuhkan voi aiheuttaa vaikka vain se, että jollain on auto sammunut tien penkalle. Parin kilometrin välein on hätäpuhelimia, joilla voit hälyyttää Adacin eli paikallisen autoliiton huoltoauton paikalle. Bensan loppuminen ei ole riittävä syy ja siitä voi saada sakot. Pitäähän bensaa olla tankissa, sillä Saksassa on tiheä bensa-asema verkosto Autobahneilla. Autoilu manner- euroopassa on enemmän muita huomioivaa kuin Suomessa. 


 

Saksan maalla rekoilla on usein ohituskieltoja moottoritiellä määrätyillä alueilla. Saksassa saa ajaa henkilöautolla ilman moottoritiemaksuja, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Isompiin kaupunkeihin ajettaessa on tuulilasissa oltava ns, vihreä tarra", joilla osoitetaan, että ajoneuvo on pienipäästöinen. Sitä ei varmaan sätkään saa. 

Pääsääntöisesti tilanne bensiksillä on sama kuin Suomessa. Kahvia saa kaikilta tankkausaasemilta ja joitain tarvikkeita. Öljyä, lasinpesunesteitä ja polttimoita saattaa löytyä, mutta ei huoltoa.

Kuten mainitsin, Adacin tapaisia auttajia löytyy useista maista varsinkin moottoriteiltä ja he saattavat toimittaa rikkoutuneen auton huoltoon.

Itselläni on ollut kerran vuonna -92 ongelma, kun viritetty 2cv.n moottori hajosi Serbian ja Unkarin rajalla. Onnekseni kaverit olivat toisella rättisitikalla mukanani. Panimme oman kulkimeni hinaukseen ja hinasimme rikkoutuneen kulkimen Unkarin halki Wieniin, jonne olimme soittaneet ja etsineet moottoria. Olimme löytäneet osoitteen Apua-Help lehtisen kautta. Vaihdoimme moottorin kahdessa tunnissa ja jatkoimme matkaamme kohti silloista Tsekkoslovakiaa, jonne ajoimme yötä myöden. Siellä vietimme 2 cv meettingin.

Olisihan näitä juttuja. Kirjoittelin tätä myöhään illalla, kun olin kaverin autoon saanut vaihdettua kytkimen ja seuraavaksi painun pehkuihin.

Terveisin Henkka Castrén